keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Blogin taustamusiikkia

Hei kaikille tasapuolisesti! Sain kunnian vastata pääasiallisesti tämän ihanan blogin musiikkilinkeistä, vaikka toki myös muut bloggarit ovat oikeutettuja tuomaan  oman soinnillisen lisänsä taustamusiikkirepertuaariin. Valitsen kappaleita, jotka syventävät ymmärtämystänne ja eläytymistänne, kun luette blogin tekstejä. Pyrin myös jakamaan teidän kanssanne juuri niitä tuntemuksia, joita kulloinenkin musiikki ja musiikkivideo minussa herättävät. Ja Oih, mikä vaikutus musiikilla voikaan olla! Mielestäni musiikin kautta voi ilmetä aivan uusia asioita ja puolia sekä musiikin tekijöissä että etenkin vastaanottajissa. Joskus nämä vaikutukset ovat niin henkilökohtaisia, ettei edes esittäjä, säveltäjä tai sanoittaja ole voinut aavistakaan, mitä hänen sielunmaisemansa representaatio voi merkitä sen kohdatessa jonkun toisen sielunmaiseman. Ensimmäinen tällainen kokemus, jonka saan välittää teille, arvon lukijat, on erään Mattafixin kappale ja musiikkivideo nimeltään Living Darfur, olkaa hyvät :


Juuri tämän esityksen halusin jakaa kanssanne, koska blogimme aiempi kirja-arvostelu johdatteli minut etsimään lisää tietoa Darfurin asiasta. Löysin paljon asiatekstiä, valokuvia ja lisäksi tämän kappaleen. Sen sijaan, että kävisin kaikkia surullisia, henkeäsalpaavia ja ahdistavia faktoja läpi, päätin lähestyä koko kriisiä nimenomaan musiikin avulla. Sillä musiikki, kuten kuvakin, kertoo enemmän kuin pelkät sanat. Itselleni tämä rauhoittavakin kappale kertoo kauheasta kontekstistaan huolimatta toivosta. Siitä, että meidän tulisi nähdä toisemme eri silmin, ja siitä, että kyynelten ja katastrofien jälkeen on mahdollista vielä päästä mukaan tähän maailmaan. Tulkintani mukaan laulu siis kerrotaan sekä kriisin keskellä elävien että ulkopuolisten näkökulmasta. Meillä kaikilla on kuitenkin sama taivas, jota katsoa, ja rajojen sijaan meidän tulisi nähdä yhteinen maailmanyhteisö, jossa kukaan ei itse asiassa olekaan ulkopuolinen. Ymmärtämällä vastuun toisistamme pelastamme myös itsemme, sillä samalla luomme omalle elämällemmekin kestävän tarkoituksen. Myös meillä länsimaalaisilla on toivoa toivoa siitä, että voimme välittää jostain ja vähentää globaalia epäoikeudenmukaisuutta. Toivo on yksi elämän peruspilareista, jonka avulla me myös selviämme elämän tragedioista. On ihanaa olla mukana tuomassa toivoa sinne, mistä se on menetetty.



Rakkaudella, Hille Hepsankeikka,
sillä suurin on kuitenkin rakkaus.

3 kommenttia:

  1. Hei Hille! Mitä mieltä mahdat olla Kony-videosta?

    Peace & Love ja aurinkoisia musiikinkuunteluhetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei rakas Tuuve!
      Minulle tämä Kony-kysymys on äärimmäisen vaikea, koska videon nähtyäni olin varma, mitä minun tulisi tehdä, mutta myöhemmin siihen osoitetut kritiikit satuttivat minua syvästi ja horjuttivat uskoani kaikkeen hyvänä pitämääni ja omaan arviointikykyyni... Ranteessani kuitenkin killuu nyt Kony-ranneke, sillä esimerkiksi tuon Living Darfur -videon lapset eivät ikinä saa joutua Konyn tai hänen kaltaisten kynsiin. Vaikka minulle tuli toisaalta huono omatunto järjestön kannattamisesta rahallisesti, koen rannekkeen edustavan asennetta lapsisotilautta vastaan. Annoin toisen rannekkeen Nacholle, mutta hän kuulemma käytti sen pajatsoon.

      Terveisin, Hille

      Poista
  2. *repesin täällä nauruun*

    Toivottavasti Nacho voitti pajatsosta ja käytti osaltaan saamansa varat järkevästi.

    VastaaPoista