Ei kehitysavulle!

Niinhän se on: kun kysymys on eri, vastaus on eri. Huhtikuussa tehty galluppi kertoo mm., että täällä halutaan karsia kehitysyhteistyön kuluista, mutta sitten taas heinäkuun tutkimuksen mukaan sitä kannatetaankin. Luin näin artikkelista, jossa tarkemmin pohditaan, mistä ero johtuu. Hyviä tutkimuksia varmaan molemmat, mutta kyllähän minäkin sen tiedän, että kaikenlaiset tutkimukset ja tilastot näyttää yhtä, mutta onkin  toista. Kun meitä ihmisiä tutkitaan, tapahtuu analyysia suuntaan jos toiseen. Aina pitää olla tarkkana, sen minä vaan sanon!

Kun kerran minulta kysyt, kannatanko kehitysapua/kehitysyhteistyötä, sanoisin ehkä ”en”. Tai sitten ”kyllä”. Riippuu vähän, mistä piñata roikkuu ja kenellä on maila. En kannata siinä mielessä, että mielestäni sitä vaativaa epäoikeudenmukaisuutta ei tulisi ollakaan! Sanon ei lamaannuttavalle, passivoivalle ja kohdettaan alentavalle ”kehitys”toiminnalle! Toisaalta kannatan, että rahat ja muut resurssit siirtyy myös kehitysmaihin päin, lähes keinolla millä hyvänsä. Asetelma ei kuitenkaan ole hyvä: täältä heitellään pitkin hampain tai pyhimyshymyyn pingotetuin huulin almuja (ehtoja sanellen) samalla, kun toinen käsi littaa kaverin naamaa mutaojaan... Toivon kuitenkin, että ehkä avustusten ja tukien avulla toinen voi vahvistua ja vähitellen vaatia ja saada kunnollista kohtelua ominkin voimin. Mahtava esimerkki asetelman muuttumisesta on Norjan supertilintarkastus kehitysmaiden velkojen oikeutuksesta (mm. Kepa). Hmm... Mutta vainko rikas voi olla reilu?

(¡¡¡Viva!!!)Meksiko-hankkeessa toimitaan muuten sillä kehutulla ruohonjuuritasolla, jolla suomalainen järjestö voi valvoa ja ohjata varojen kestävää käyttöä yhteistyössä kohdemaan paikallisen kumppanijärjestön kanssa. Teilläkin resurssit riittää varmentamaan, että varat menee kohteeseensa niin kuin halutaan, silleen kestävästi. Toinen asia on sitten valtioiden suorat tuet. Koska rahaa saattaa kadota korruption pyörteisiin tai kehnoihin hankkeisiin, tätä kritisoidaan paljon ja mielestäni syystäkin. Eräs arvostamani henkilö tosin painotti myös tällaisen tuen tarpeellisuutta. Ajattelin, että onhan kaikenlaisia resursseja (…luonnonvarat, orjat, työpanos…) yhtä (tai enemmän) anteeksiantamattomasti poiskin sieltä viety kuin nyt kohennetaan paikallisen pyramidin kärkeä. Mutta Haitin tapauksessa tajusin yhden uuden suuren syyn, miksi. Raportin mukaan  esim. vain 1 % humanitäärisistä avustusrahoista on mennyt viralliselle Haitille, ja muut miljoonat erilaisten järjestöjen ja muiden toimijoiden kautta (lue myös täältä). Olihan se ihan hyvä, että telttoja tuli ja apua saatiin, mutta maahan on muodostunut rinnakkainen epävirallinen valtio sen virallisen lisäksi! Uudenlaista kolonialismiako! Länsimaiset järjestöt perustaa uuden valtion syrjäyttäen vanhan! Noh, joka tapauksessa. Ei kansallisvaltioilla muutenkaan mene hyvin, mutta tuskin tästä on hyötyä Haitin uudelleenrakennukselle. Mielestäni myös tämä apuraha on ollut kuitenkin tarpeen, etenkin kun se irti kerran lähti. Toivottavasti homma korjaantuu…

Jos kysytään, kannatanko toimivaa ja voimaannuttavaa kehitysyhteistyötä, vastaan kyllä. Huonoa taas en tavallaan kannata, mutta periaatteessa kyllä. On vaikea tietää, mikä milloinkin on hyvä ja mikä huono. Entä pitäisikö suomalaisten rahoja käyttää suomalaisiin vanhuksiin? Kyllä pitäisi. Heikkoja kuuluu avittaa Suomessakin (tai ei heitäkään pitäisi korostetun erikseen avittaa, homman pitäisi toimia). Järjestelmä on miniatyyri globaalista: osalla on liikaa, osalla erittäin liian vähän. Jossain on valuvirhe.

Vahvoin suukoin ja halauksin, Nacho Pepe

Hirvittävät huolet, oikeat ongelmat

Tiedättehän sen lausahduksen, ”first world problems”. Jos se ei ihan vielä ole tuttua, niin kenties pian. Kävin haastattelemassa mahtavia bloggaajiamme, ja kysyin heiltä, mikä heidän mieltään on viime aikoina eniten painanut. Näin he vastasivat:

Agentti Arpa

Ongelmat, niin, niitähän on maailma täynnä! Jos oikein tarkasti katsoo, niin huomaa, että harva asia on aivan sitä, miltä se aluksi näyttää. Venäjän vaalit olivat ja menivät, mutta vaaleja tulee aina uusia. Ja mikä pahinta, vanhatkin rikokset ovat yhä selvittämättä. Meitä tarkkaavaisia on tässä maailmassa aivan liian vähän Muut lojuvat vain apaattisina liukuhihnoillaan ja paistavat hampurilaisia tai katsovat aivot nujertavia kammottavia tosi-tv-ohjelmia. Puolet maailmasta voisi minun puolestani laittaa Big Brother -taloon, eikä kukaan heitä sieltä kaipaisi.

Eniten minua on tietysti huolettanut tämä viattoman nuorukaisen käsittämätön kuoliaaksi ampuminen Yhdysvalloissa. Olenkin varannut jo lentoliput, haluaisin käväistä kylmän rauhallisesti paikan päällä vähän katsomassa, miltä siellä näyttää. Suurennuslasin olen jo pakannut. Sarkastisesti voisin pitää ylläni hupullista collegepaitaa, jota kutsutaan usein leikkisästi huppariksi, mutta toisaalta sellainen ei olisi kovinkaan arvokasta käyttäymistä.

Ne, jotka luulevat tietävänsä, pukeutuvat huppariin; ne, joka todella tietävät, eivät. Tätä itse hiomaani sanontaa olen viimepäivinä viilaillut.

Lisäksi Paavin vierailussa Kuubaan on minusta ollut jotain perinjuurin merkillistä. Kiinnitin huomiotani siihen, että paavin kasvojen rypyt olivat eripäin asettuneita kuin tavallisesti. Luulen, että vierailija ei ollut todellinen paavi, vaan jokin sijaisnäyttelijä. Pitää vielä tehdä lisää analyysiä, tilasin netistä CSI:n agenttien, kuten Horation, käyttämän kasvojentunnistusohjelman, ja odotan paraikaa sen saapumista. Sitten voin tehdä mainiosti kuvien vertailua. Pahoin vain pelkään, että se saattaa juuttua pahasti korruptiotuneeseen Itä-Euroopan tulliin. Maksoinkin sen jo, en kestä jo se joutuu hukkaan!

Hille Hepsankeikka

Oi, ihanaa että kysyit! Siis tietäisit vaan, mitä kaikkea mulle on sattunut viime aikoina. Tietysti on sanomattakin selvää, että arki tuo aina mukanaan kaikenlaisia haasteita. Ensinnäkin, eilisaamu oli mennä aivan pilalle, kun en voinut syödä ihanaa itse uunissa rapeaksi paistamaani superfood-mysliä lempikupistani, koska se oli pesussa! Astianpesukone ei ollut tarpeeksi täynnä, joten en ollut voinut laittaa sitä päälle, ja siellähän se raukka lojui. Se onkin ihana kulho, sellainen intialaisesta basaarista ostettu monivärinen kulho. Tai eihän se oikeasti ole Intiasta ostettu, vaan kauppakeskuksesta, mutta se on valmistettu Intiassa.

Niin, eihän päivä voinut alkaa kovin hyvin! Mutta onneksi olen peruspositiivinen ihminen, niin en siitä sitten hermostunut. Ja viime aikoina on linja-auto usein ollut myöhässä, ne sanoo että se on se kelirikko (mikä se on?). No paha tilanne kuitenkin, jokin on hajonnut.

Ja tänään, ihan äsken, mä huomasin, että mun Facebook-kaverilistani oli pienentynyt kahdella, mutta mulla ei ole nyt hajuakaan, että ketkä ne on, kun on jättäneet minut. Yritin selvittää sitä, ja soitin muutamille exille, mutta ei se asia selvinnyt. Ehkä mä postaan joidenkin mielestä liikaa sellaisia rentoutus-videoita, mutta voi että kun mä oon jotenkin vaan ihan hurahtanut niihin! <3

Mutta se suurin murhe, joka minulla on tässä ollut, on seuraava: olen lähettämässä postia mun ihanalle ja maailman söpöimmälle kummilapselle Mosambikiin. Ja siis kun mä en yhtään tiedä, että pitäisikö mun laittaa siihen mukaan puukyniä vai vahaliituja! Mä olen yrittänyt googlettaa, mutta en vaan tiedä. Kuka vois auttaa mua?

Nacho Pepe

Ai mikäkö on painanut mieltä! Eräänä aamuna heräsin piiitkän piiiitkän fiesta-illan jälkeen ympyränmuotoiselta erikoissängyltäni ja huomasin, että edellisillan ruotsalaisblondi povipommi oli muuttunut mieheksi yön aikana! Juoksin ympäriinsä ja huusin ¡que horror!¡que horror! Niinpä hän otti kimpsunsa ja lähti. Mikä traumatisoiva kokemus siitä tulikaan!

Enimmälti on silti sanottava, että minä jos kuka osaan ottaa asiat lungisti. Mitäpä sitä stressaamaan, kun voi pitää hauskaa? Niin isoäitinikin aina sanoi. Olen mitä suurin herrasmies, ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että meidän kaikkien pitäisi chillata enemmän, ottaa una cerveza käteen ja iskeä silmää vastaantulijoille. Mikäpä täällä on lopultakaan olla? Niinpä minäkin lopulta tutustuin tuohon sängystäni löytyneeseen mieheen ja nyt hän on kuin hermano minulle. Biisoninikin pitävät hänestä!

* * *

Siinäpä Nacho Pepe, tuo kaupungin machoin äijä, juuri tiivisti yhteen jotain aivan olennaista: mikäpä meillä lopultakaan on täällä ollessa? Meillä on puhdasta vettä ja ruokaa, taivaalta ei tipu pommeja, tv:ssäkin on värikuva ja monta kanavaa. Olkaamme siitä iloisia :)

Erittäin lungia loppuviikkoa siis kaikille blogin lukijoille!

Hyvä viini

Pitkän vapaaviikonlopun kunniaksi suosittelen viiniä! Potutti, kun en löytänyt enää ”Eettinen valinta”-viinejä Alkon hyllyistä. Piti vähän googeloida, ja ainakin minun pääni ymmärsi että nykyään Alko edellyttää eettistä toimintaa yhteistyökumppaneiltaan. Tässä linkit nettisivun osioon,  dioihin ja johonkin sopimukseen, joista voitte itse lukea. Eettiset periaatteet on siis jo sopimuksissa, ja viimeistään ensi vuonna myös käytännössä. Onko sitten varmaa, että mikä tahansa viini on eettisesti tuotettu? 

Pues, otin luomuviinin, ne on selkeästi merkattu. Käteeni tarttui tällä erää muun muassa Reserve Naturelle Prestige Syrah vuosimallia 2010. Se on siis punkkua. Viini on Etelä-Ranskasta palkitulta ja pitkään toimineelta luomutilalta. Pullon saa alle kympillä, jos maksaa kortilla. Olen oppinut arvostelemaan pari viinin piirrettä: tämä viini on notkea eikä liian tanniininen. Joillain nettisivuilla todetaan, että viini sopii riistan ja lampaan kanssa, mutta huomasin sen menevän em. ominaisuuksien ansiosta sellaisenaankin. Tai pizzan kyytipoikana. Lisäksi etiketti on hieno, ja tätä viiniä voi hyvin tarjota perjantain ja lauantainkin seuralaiselle tai äidille sunnuntaina.  

¡Salud! Besos y  abrazos fuertes, Nacho

[pullon kuva Alkon sivuilta]

Bloggarit esittäytyvät!

Kehy-valiokunnalla on kunnia esitellä bloggarinsa, jotka elähdyttävät keskustelua persoonallisilla näkökulmillaan. Kun nämä tyypit laittavat näppäimistön laulamaan, sävelasteikot vaihtelevat rennosta lattarista kriittisen kuiviin soundeihin ja edelleen eskaloituvaan duurivoittoiseen söpöilyyn.

Pedro Ignacio a.k.a. Nacho Pepe a.k.a Machonacho

Nacho Pepellä ei ole virallista titteliä valiokunnassa, mutta itse hän kutsuu itseään ryhmän Comandanteksi. Nacho Pepen vastuulla on tähän blogiin kirjoittamisen lisäksi ryhmässä ajoittain esiintyvän kukkahattuhippeilyn hillitseminen. Nacho Pepe tuli mukaan ryhmän toimintaan, koska sitä kautta hän sai mahdollisuuden tavata lisää kauniita vaaleita naisia.
Nacho Pepe on kotoisin Meksikosta ja, omien sanojensa mukaan, hän vastaa maskuliinisellä karismallaan useaa normaalia miestä tai vaihtoehtoisesti kahta ja puolta urosbiisonia. Nacho Pepen vapaa-aika kuluu latinotanssien, etenkin salsan ja reggaetonin, sekä hanaoluen parissa.
Nacho Pepe tykkää tequilasta, naisista ja latinomusiikista. Häntä harmittaa köyhyys, nälänhätä ja se, ettei Primassa soiteta salsaa. Paheikseen Nacho Pepe listaa naimisissa olevat rikkaat naiset, huumeet ja täysrasvaiset mansikkajugurtit, suosikki tv-ohjelmakseen Mi Gorda Bella ja muut telenovelat (lattarisaippuat).
 

Motto: Jos ei mies voi tehdä sitä, elä turhaan kutsu paikalle naista, ellei kyseessä ole jotain seksuaalista.
Intiaaninimi: Tanssii Vaaleiden Tyttöjen Kanssa
Suosikki kehitysmaa: Latinalaisen Amerikan maat, joista tulevat kuumimmat rytmit

Agentti Arpa

Johtolangat johdattavat agenttimme salattujen totuuksien äärelle, paitsi silloin kun hän kompastuu niihin. Joka tapauksessa, syntiset tulkoot tuomituiksi ja kysymykset kysytyiksi! Arpan suurennuslasin alle ovat alttiita päätymään yksinkertaistukset, yleistykset, "totuudet", itsestäänselvyydet, tai mikä tahansa, sillä mikään ei ole niin yksinkertaista miltä se näyttää.

Välillä myös Arpan vaimo lainaa konetta, jolloin johtolangoista muodostuu voimakkaan kriittisiä kudelmia ja ajatuksiaherättäviä mietintämyssyjä.

Motto: Kohtalon arpa ei ole arvaamaton.
Intiaaninimi: Wakiza = Epätoivoinen soturi
Suosikki kehitysmaa: Ei ole. Vastustaa termin "kehitysmaa" käyttöä, sillä se implikoi jonkinlaisen "kehityksen" olemassaoloa, mistä jotkin maat olisivat "jääneet jälkeen". Tällaiset normatiiviset olettamukset "kehityksen suunnasta" puistattavat Arpaa, joka näkee "kehittyneissä" maissa ympärillään valtavaa uusavuttomuutta, inhimillisten kapasiteettien käyttämättä jättämistä, pinnallisuutta ja laiskuutta.

 Hille Hepsankeikka

Hille Hepsankeikka näki nuorena iltauutisissa kuolevia afrikkalaisia lapsia, ja on siitä saakka seurannut kehityskysymyksia suurella mielenkiinnolla - usein hieman naiivisti, mutta aina intoa puhkuen! Hille antaa aina roposensa hyväntekeväisyyteen uskoen, että maailman epäoikeudenmukaisuus saattaa päättyä hetkenä minä hyvänsä. Hille luottaa ihmisyyteen ja positiiviseen asenteeseen. Hän kantaa väsymättä kaikenlaisia korsia kekoon paremman maailman puolesta, eikä aio milloinkaan kyynistyä.

Motto: Make love not war!

Intiaaninimi: Yhtä tuulenhenkien kanssa
Suosikkikehitysmaa: Afrikka

Vuoden 2012 jymyin juttu eli Kehy-valiokunnan ensimmäinen blogiteksti

Meidän Kehy-valiokunta päätti viime vuonna pikkujoulujen glögin- ja tequilanhuuruisissa tunnelmissa perustaa blogin. Ihan ensimmäiseksi sovittiin, että blogiin ei tarvitse kirjottaa mitään asiallista, sitä tulisi jopa välttää. Asiallisuuksia voi lukea meidän nettisivuilta.

Ikäviä valituksensanoja välttääksemme toteamme heti aluksi, että vaikka ryhmämme on yksi TYYn valiokunnista, siis TYYn sisäinen virallinen elin, blogin kirjoitukset eivät edusta TYYn kantaa tai oikeastaan edes valiokunnan kantaa, vaan ovat yksittäisten ihmisten hömpötyksiä.

Blogin sisältö tulee olemaan hyvin vaihtelevaa riippuen kulloisenkin päivityksen tekijästä ja hänen vallitsevasta mielentilastaan. Jotenkin kaikki blogin sisältö kuitenkin liittyy kehitysyhteistyöhön, ryhmämme toimintaan, kehitysmaihin tai elämään.

Blogiamme päivittää useampi henkilö, jotka tulevat teille enemmän tai vähemmän tutuiksi tulevaisuudessa.

Muut blogistit ovat luvanneet julkaista mm. kirja-arvosteluita, muotikuvia, kannanottoja ja muita joutavuuksia. Minä puolestani lupaan julkaista laatimani nerokkaan neliportaisen Maailman Pelastus –strategian. Pienenä alkumaistiaisena voin kertoa, että se sisältää ainakin yksityiskohtaiset ohjeet eriarvoisuuden poistamiseksi, kaiken korruption kitkemiseksi sekä muunmuassa feministien, fitness-urheilijoiden, hippien, puhelinmyyjien ja Jone Nikulan kuuhun (tai mustaan aukkoon) lähettämiseksi.

Maailmanpelastusterveisin,

Nacho ”machonacho” Pepe

joka esittäytyy runsaalle ja fanaattiselle lukijakunnalleen paremmin vasta myöhemmin, koska haluaa ylläpitää salaperäistä roolia, koska sillä saa naisia.

Fanipostia voi kuitenkin samantien laittaa TYYn kautta.