perjantai 4. toukokuuta 2012

Globaali oikeudenmukaisuus – kyllä vai ei?

Peter Singer kirjoittaa artikkelissaan Famine, Affluence, and Morality (Philosophy and Public Affairs, nro 1, 1972) hyvin tunteisiin vetoavasti, että meidän parempiosaisten tulisi antaa omastamme kaikki ylimääräinen pois. Olemme oikeutettuja pitämään ainoastaan sen osan, joka on välttämätön elämän ylläpitämisen kannalta. Kaikesta muusta tulisi luopua, sillä Singerin mukaan ei ole mitään mieltä pohtia muita taloudellisia tai sosiaalisia asioita niin kauan, kuin meillä on käsissämme niinkin massiivinen ongelma kuin noin miljardi nälkäkuoleman partaalla olevaa ihmistä. Artikkelin luettuaan voi olla vaikeaa olla kokematta syyllisyyttä.

Kuitenkin esimerkiksi John Rawls lähtee toisenlaisista lähtökohdista: Hän näkee poliittisten instituutioiden merkityksen erittäin tärkeänä osana maailman ongelmien ratkaisua. Rawlsin mukaillen voidaan sanoa, että syytämällä rahaa ja pyrkimällä muuttamaan tilannetta välittömin keinoin olemme piankin samassa lähtökohdassa, köyhiä ja nälästä kärsiviä vain on entistä enemmän. Ihmiset saattavat hetkellisesti selviytyä, mutta ilman jatkuvaa tukea yhteiskunnan toipuminen voi olla mahdotonta.

Lähde: http://n2nolla.fi/index.php/suomi-on-asiakaspalvelun-kehitysmaa/

 Suomen kehitysyhteistyö on viime aikoina valinnut ”Rawlsilaisen” lähestymistavan. Heidi Hautala kirjoittaa blogissaan (http://www.heidihautala.fi/2012/02/kehitysyhteistyo-vastaa-uusiin-haasteisiin/), että uuden suunnan tarkoituksena on mm. auttaa kehitysmaita irti riippuvuussuhteista ja tarkoituksena on lähestyä apua tarvitsevia yhä enemmän heidän omista tarpeistaan käsin.

Periaatteessa voimme siis todeta, että hyvään suuntaan on menty ja otettu oppia mahdollisista virheistä. Onko kuitenkin käymässä myös niin, että voimme hyvällä omalla tunnolla sijoittaa itsemme tilanteen ulkopuolelle – en tee mitään, koska rahani ja vaivani ei ole hyvästä. On ehdottoman tärkeää pyrkiä  muuttamaan poliittisia instituutioita, mutta olemmeko todella valmiita käyttämään siihen useita vuosikymmeniä ja sulkemaan silmämme ongelmilta samalla kun sadat miljoonat ihmiset kärsivät. 

Ehkäpä voisimmekin kerätä parhaat päältä ja tukea uusien instituutioiden syntyä samalla kun annamme oman panoksemme ihmisten jokapäiväisen selviytymisen puolesta jo nyt?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti